Uutiset
Hollanti vetoa CirculariinAurinkopaneelis Kansallisen kasvurahaston 412 miljoonalla eurolla
Alankomaat jakaa suurimman 4 miljardin euron kansallisen kasvurahaston kierroksen 3 alla ja tarjoaa 412 miljoonaa euroa pyöreiden aurinkopaneelien kehittämiseen.
1.National Growth Fund -kierroksen 3 voittajat ovat SolarNL, joka on saanut suurimman piirakan 4 miljardin euron palkintorahoista.
2.Sille on myönnetty 412 miljoonaa euroa, osa ehdollista, investoida paikalliseen pyöreän aurinkopaneelien tuotantoon.
3. Hallitus haluaa konsortion varmistavan, että aurinkopaneelit valmistetaan vähemmän kriittisistä raaka-aineista.
Alankomaiden hallitus on jakanut suurimman osan 4 miljardin euron kansallisesta kasvurahastostaan kolmannelle kierrokselle ja tarjoaa 412 miljoonaa euroa pyöreän aurinkopaneelien kehittämiseen maassa yrittääkseen vähentää riippuvuuttaan ulkomaisista aurinkosähkömoduuleista.
Viimeisellä kierroksella hallitus on ilmoittanut investoivansa 4 miljardia euroa 18 hankkeeseen, joilla se näkee olevan potentiaalia varmistaa pitkän aikavälin talouskasvu ja tulevaisuuden vauraus, joista yksi on aurinkoenergia.
SolarNL-konsortiolle myönnetystä 412 miljoonasta eurosta 277 miljoonaa euroa on ehdollista, hallitus totesi äskettäin. Hallinto haluaa aurinkoteollisuuden varmistavan, että aurinkopaneelit valmistetaan vähemmän kriittisistä raaka-aineista.
SolarNL on kansallinen tutkimus-, innovaatio- ja teollisuusinvestointiohjelma aurinkosähköjen tuotannon "palauttamiseksi ja stimuloimiseksi" Alankomaissa ja Euroopassa. SolarNL on yhdeksän paikallisen aurinkoenergiayrityksen Solarge, MCPV, HyET Solar, Compoform, Exasun, Energyra, Lightyear Layer, IM Efficiency, Taylor, NWO Institute AMOLvenhoft, 6sterndauniversities Groningen, Twente, Utrecht), TNO ja 4 ammattikorkeakoulua (Amsterdam, Hanze University of Applied Sciences, Saxion, Zuyd).
Viimeisimmän kasvurahastokierroksen ehdotuksen teki konsortiota tukeva elinkeino- ja ilmastoministeriö (EZK). SolarNL pyrkii kehittämään ja teollistamaan kolmea innovatiivista aurinkosähköteknologiaa, nimittäin:
1. Korkean tehon pii heterojunktio (HJT) solut.
2. Joustavat perovskiittikalvot.
3. Räätälöidyt aurinkosähkötuotteet integroitaviksi rakennuksiin ja autoteollisuuden sovelluksiin.
SolarNL:n mukaan kokonaisbudjetti näiden suunnitelmien toteuttamiseen on 898 miljoonaa euroa, josta 587 miljoonaa euroa katetaan yksityisellä rahoituksella. SolarNL kertoi lehdistötiedotteessaan, että sille on myönnetty kasvurahaston määrärahaa 312 miljoonaa euroa, josta 135 miljoonaa euroa on sen käytettävissä välittömästi ja 177 miljoonaa ehdollisesti 100 miljoonan euron lainan ohella.
"SolarNL-ohjelma tuo Alankomaiden taloudelle lisäarvoa 500-700 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2031 ja kumulatiivisesti 20-25 miljardia euroa vuonna 2050", hallituksen mukaan.
Alankomaat odottaa aurinkosähkön tuotantokapasiteetin kasvavan 18 GW:sta vuonna 2022 100 GW:sta 250 GW:iin vuonna 2050, kun sen tavoitteena on tulla ilmastoneutraaliksi. Tämän odotetun kapasiteetin täyttämiseksi maa luo tilaa, kuten ilmasto- ja energiaministeri Rob Jetten ilmoitti äskettäin. Maan kansallisen energiajärjestelmäsuunnitelman (NPE) mukaisesti se on vahvistanut, että uusiutuvaa energiaa käyttäville laitoksille nimetään 21 paikkaa, mukaan lukien ne, joissa aiemmin oli hiilivoimaloita.
Tilaa tutkitaan myös elektrolysaattoreiden asentamiseksi vihreän vedyn tuotantoon sekä alueiden kartoittaminen suurjännitelinjoille ja suurjännitesähköasemille.
Hallitus tutkii myös offshore-aurinkoenergiaa, jonka kapasiteetti on 3 GW vuoteen 2030 mennessä, pyrkiäkseen saavuttamaan ilmastotavoitteensa.
Vasta äskettäin, kesäkuun lopulla, toisessa EU-maassa Saksassa liittovaltion talous- ja ilmastonsuojeluministeriö (BMWK) käynnisti kiinnostuksenilmaisun (EOI) tukeakseen investointeja yhteensä noin 10 GW:n vuosittaisen aurinkosähkön tuotantokapasiteetin osalta maassa koko arvoketjussa viimeisimmän teknologian ja kestävän kehityksen pohjalta.